Miten toimin päättäjänä?

Valtuutetun rooli on todella merkittävä. Yhden valtuustokauden aikana Heinolan kuntapäättäjät käyttävät 320 miljoonaa euroa. Päijät-Hämeen hyvinvointialueen aluevaltuutetut käyttävät lähes viisi miljardia euroa. Miten niillä luodaan mahdollisimman paljon kestävää hyvinvointia ja vetovoimaista toimintaympäristöä?

Valtuutetut päättävät vuotuisista talousarvioista tavoitteineen, samoin strategiasta ja merkittävistä investoinneista. Näillä todellakin on keskeinen merkitys siinä, millaiseksi Heinola ja hyvinvointialue kehittyvät. Siksi päättäjillä on myös suuri vastuu. 

Näinä aikoina hyvinvointivaltio on tiukoilla, ja kunnat myös. Miten rahat saadaan riittämään ja miten entistä vähemmällä rahalla saadaan aikaan kohtalaisen hyvät olosuhteet arkeen jatkossakin? 

Siinäpä haastetta kerrakseen. Miten paljon yksi ihminen voi vaikuttaa?

Omaa työtäni päättäjänä helpottaa suunnattomasti se, että olen käytännössä koko 2000-luvun toiminut joko päättäjänä tai johtajana Heinolassa. Ongelmat ovat tuttuja, samoin prosessit ja ihmiset. Ja tiedän, millä tavalla ongelmiin on löydettävissä ratkaisuja. 

Ensinnäkin, meidän on entistä paremmin ymmärrettävä, mikä kaupunkiyhteisön jäsenille - asukkaille, mökkiläisille, yrityksille ja yhteisöille - on tärkeää. Mistä veto-, pito- ja lumovoima muodostuu? Millaiset asiat omaan ja läheisten hyvinvointiin vaikuttavat, hyvässä tai pahassa? 

Toiseksi, meidän on entistä paremmin asetettava visiomme, eli mikä on se tulevaisuuden kuva, jolla yhteisön toiveet ja mahdollisuudet voisivat parhaiten toteutua. Sen perusteella kirkastuu strategia, joka kertoo, mihin meidän on keskityttävä. Se tehdään laajassa yhteistyössä.

Kolmanneksi meidän on tarkasteltava prosessejamme eli palvelujen järjestämisen tapoja ja keinoja niin sisäisesti kuin kumppanien ja edunvalvonnallisten tahojenkin kanssa. On varmaa, että ne eivät nyt ole täydelliset, vaan aina pystytään toimimaan vielä vaikuttavammin. 

Neljänneksi on lisättävä innovatiivisuutta, osaamista, motivaatiota ja kannustavuutta läpi organisaation. Tämä on myös johtamisen kehittämisen haaste. Sisäinen ja ulkoinen viestintä ovat tässä aivan keskiössä.

Viidenneksi on panostettava vahvaan ja interaktiiviseen asioiden valmisteluun. Vaihtoehtoja on tarkasteltava analyyttisesti ja syvälliseen tietoon perustuen. On tärkeää, että myös asukkailla on kokemus valmistelun ja päätösten perusteista ja avoimuudesta. 

Kaikki tämä on tehtävä vahvassa, rakentavassa yhteistyössä.